12 kesäkuu, 2020
Johtava hankepäällikkö
Vesi-Instituutti WANDER
Suomen vesilaitokset ja -huolto ovat hyvällä tasolla, minkä vuoksi Martti Latva kutsuu tutkimustyötään kotimaassa ennakoimiseksi. Suomalaisella vesiosaamisella on kuitenkin paljon annettavaa maailmalle.
“Suomessa juomaveteen liittyvät ongelmat ovat pieniä. Lähinnä varaudumme mahdollisiin tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi vesijohtoverkostot ja niissä käytetyt materiaalit vanhenevat koko ajan. Varaudumme verkostojen saneeraamiseen kehittämällä uutta osaamista ja materiaalitietoutta”, kertoo Martti Latva.
Latva työskentelee johtavana hankepäällikkönä Vesi-Instituutti WANDERissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun alaisessa Vesi-Instituutissa tutkitaan vettä ja veden kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja, kuten vesihanojen, vesiputkien ja liittimien materiaaleja. Instituutti tekee yhteistyötä laajasti alan yritysten, kuten suomalaisen Oraksen, kanssa.
Vesitekniikassa Latvaa viehättävät haasteiden moninaisuus ja monialaiset osaajat. Hän päätyi töihin Vesi-Instituuttiin väiteltyään ensin kemian tohtoriksi Turun yliopistosta ja työskenneltyään yli kymmenen vuoden ajan alan kansainvälisissä yrityksissä.
Erkki Paasikiven säätiö tukee hanketta, jossa Latvan tutkimusryhmä selvittää sinkinkadon kestävyyttä kiinteistöjen vesijärjestelmien messinkiosissa.
Suurin osa kotien vesihanojen runko-osista ja vesijärjestelmien liittimistä on tehty messingistä, jonka pääkomponentteja ovat sinkki ja kupari. Sinkinkadosta puhutaan, kun vesi syövyttää sinkin pois. Tällöin veden kanssa kosketuksissa olevat messinkiosat hapertuvat, ja liuenneet metalli-ionit huonontavat juomaveden laatua.
Sinkinkadon voi havaita kodin messinkisten liittimien ulkopinnalle muodostuneesta valkoisesta sakkapiikistä, joka muistuttaa marenkia.
“Olemme Suomessa äärimmäisen onnekkaita. Harvassa muussa maassa hanasta tuleva vesi on juotavaa. Meidän on pidettävä vetemme juomakelpoisena myös tulevaisuudessa“, Latva sanoo.
Koko yhteiskunnan hyvinvointi riippuu makean veden saatavuudesta. Kun väestönkasvu ja teollistuminen kiihtyvät, lisääntyy myös veden tarve.
Ilmastonmuutoksen myötä voimme myös päätyä tilanteeseen, jota Latva kutsuu Blade Runner -efektiksi. Jäätiköiden sulaessa ja sademetsien ja soiden kuivuessa hydrologinen kierto kiihtyy eli joissain osissa maapalloa sataa alati, aivan kuten scifi-elokuvassa Blade Runner. Vuonna 1982 julkaistu elokuva sijoittuu dystooppiseen suurkaupunkiin, jonka katuja piiskaavat jatkuvat rankkasateet.
“Suomalaisilla vesitekniikan tutkijoilla on paljon annettavaa maailmalle.”
“Maailman vesivarannot ovat jakautuneet epätasaisesti, ja samansuuntainen kehitys tulee jatkumaan. Vesi on kriittinen asia tulevaisuudessa. Toivottavasti tilanne ei räjähdä katastrofiksi ja ihmiskunta pystyy ratkaisemaan vesiongelman nopeasti.”
Vaikka ongelmat tuntuvat Suomessa vielä kaukaisilta, etsitään täälläkin ratkaisuja. Juuri nyt tutkitaan esimerkiksi tehokkaampia tapoja mitata veden saastumista ja tuottaa suuria määriä hyvälaatuista vettä pienellä energiankulutuksella. Tulevaisuutta ovat myös suolanpoistojärjestelmät, joilla suuria määriä merivettä muunnetaan juomakelpoiseksi.
Vesitekniikka on suuri tutkimusalue ja sen kansainvälinen merkitys nousee koko ajan.
“Vaikka meillä on asiat hyvin, muualla niin ei ole. Suomalaisilla vesitekniikan tutkijoilla on paljon annettavaa maailmalle.”
Tarinoita vesitekniikan tutkimuksesta -artikkelisarja esittelee KAUTE-säätiön ja Erkki Paasikiven säätiön rahoittamien tutkijoiden työtä. Säätiöt järjestävät yhteisen vesitekniikan tutkimukseen keskittyvän apurahahaun 17.8.–18.9.2020. Apurahoja myönnetään erityisesti alan väitöskirja- ja post doc -tutkimuksiin. Säätiöt kannustavat myös muita vesitekniikan parissa toimivia organisaatioita yhteistyöhön apurahahaun tiimoilta.